Jätteidenkäsittely on palveluammatti! Näin ajattelee Stig Kjellman. Hän paiskii töitä sen eteen, että kaikki romua tai puutarhajätteitä Ekoroskille tuovat tuntisivat itsensä tervetulleiksi.
– Tapaamme vuosittain yli 200 000 asiakasta. Monet heistä ovat tulleessaan huonolla tuulella. Meidän on tehtävä parhaamme saadaksemme heidät paremmalle päälle, jotta he haluaisivat tulla takaisin.
Sinisissä konteissa kolahtaa aina kun vanha huonekalu tai lankku osuu pohjaan. Muutaman sadan metrin päässä sijaitsevasta jätteidenerottelulaitoksesta kantautuu kotitalousjätteiden hapan haju ja lokit huutavat taukoamatta hyötykäyttöaseman yllä. On torstaiaamu ja Pietarsaaren hyötykäyttöasema on ollut auki jo muutaman tunnin. Hyötykäyttöaseman vastaava hoitaja Stig Kjellman on vasta tullut iltavuoroon.
Muutama peräkärryllinen auto seisoo rivissä omistajien viedessä romujaan eri kontteihin.
– Useimmat asiakkaat tietävät, miten jätteet lajitellaan, mutta emme voi vaatia, että kaikki osaisivat kaiken. Jotkut asiakkaat hämmästyvät, kun autamme jätteiden kantamisessa, mutta se on osa asiakaspalvelua. Miksi seisoisimme kädet taskuissa siinä vieressä, Stig Kjellman kysyy.
Hän tuli jätehuoltoyhtiö Ekoroskiin töihin toukokuussa 2007 ja on reilun 11 vuoden aikana painanut leimansa etenkin pääkonttorin hyötykäyttöasemaan.
– Asiakaspalvelu on kaiken A ja O. Me olemme yhtiön kasvot ulos. Tapaamme vuosittain yli 200 000 asiakasta. Monet heistä ovat tulleessaan huonolla tuulella. Meidän on tehtävä parhaamme saadaksemme heidät paremmalle päälle, jotta he haluaisivat tulla takaisin.
Rupattelu on tärkeä taito
– Sosiaaliset taidot ovat tärkeä tekijä, kun palkkaamme henkilökuntaa hyötykäyttöasemille.
Ekoroskin henkilökuntaa kiitetään sosiaalisessa mediassa ja kaupungilla juuri lämminhenkisyydestään ja avuliaisuudestaan.
– Rakastan asiakaskontaktia! Sosiaaliset taidot ovat tärkeä tekijä, kun palkkaamme henkilökuntaa hyötykäyttöasemille. Samalla kun auttaa asiakkaita viemään jätteitä oikeisiin kontteihin, on pystyttävä juttelemaan esimerkiksi säästä, politiikasta ja ihmissuhteista.
Tärkeä osa Ekoroskin asiakaspalvelusta annetaan hyötykäyttöasemilla. Kymmenen kunnan omistamalla Ekoroskilla on 1990-luvulta lähtien ollut käytössä järjestelmä, jossa kotitalousasiakkaat lajittelevat biojätteensä mustaan pussiin ja energiajätteensä vaaleaan pussiin. Jätteidenerottelulaitoksen optinen lukija erottelee biojätteet energiajätteistä kuljetettavaksi biokaasutuotantoon.
– Asiakkaat ovat tottuneet lajittelemaan roskansa mustiin ja vaaleisiin pusseihin, mutta valitettavasti irtojätteitä tulee aivan liikaa kun pussit hajoavat kuljetuksessa ja täällä laitoksella, Kjellman kertoo katsoessamme liukuhihnaa, joka kuljettaa lyttääntyneitä roskapusseja erotteluosastolle.
Lokakuussa Ekorosk uusii kotitalousjätteiden lajittelun. Pussien väreistä ei tarvitse enää huolehtia kun asiakkaat saavat pihoilleen toisen jäteastian. Vaikka uudistuksesta on tiedotettu paikallisessa mediassa, asiakkailla riittää kysymyksiä.
– Uudistus on yleisimpiä keskustelunaiheita hyötykäyttöasemalla, Kjellman sanoo.
Yrittäjän sielu
– Minulla on kyky sekaantua kaikkeen ja ajan parannuksia asioihin, joissa näen puutteita.
Kjellmanilla on ollut intohimoinen suhde asiakaspalveluun jo pitkään.
– Tulen yrittäjäperheestä. Minulla itselläni oli yritys ja kolme työntekijää kun hain tätä työtä. Yrittäjänä täytyy kaiken aikaa keksiä uusia ideoita ja minusta tuntui, että olin uupumassa.
Hän myöntää, että muutos yrittäjästä työntekijästä ei sujunut täysin kitkatta.
– Minulla on kyky sekaantua kaikkeen ja ajan parannuksia asioihin, joissa näen puutteita. Erityisesti alussa näin tämän omana yrityksenäni ja halusin muuttaa asioita joiden halusin toimivan paremmin.
Joitakin asioita hän on saanut läpi, mutta paneutumisella on ollut hintansa. Muutama vuosi sitten hän oli lähellä uupua ja tänä keväänä varoitusmerkit palasivat. Kesäkuusta lähtien Kjellman on tehnyt osa-aikatyötä saadakseen työn ja vapaa-ajan tasapainoon.
– Kun tulen kotiin kiireisen työpäivän jälkeen, aivot käyvät usein täysillä kierroksilla. Pystyn rentoutumaan täysin vain, kun hyppään autoon ja ajan niin pitkälle, että maisemat muuttuvat.
Mutta edes automatkoilla Kjellman ei pysty unohtamaan työtä kokonaan. Postikorttien lähettämisen sijaan hänellä on tapana kuvata paikallisia jäteastioita tai kierrätyspisteitä ja laittaa kuvansa henkilökunnan sisäiseen Facebook-ryhmään.
Töissä tulevaisuuden alalla
– Jos vielä joskus vaihdan työpaikkaa, minusta tulee kadunlakaisija Toscanassa.
Kjellmanilla on usein tytär matkaseuranaan. Vuosien saatossa hän on käynyt autollaan muun muassa Nordkapissa, Berliinissä ja tänä kesänä Riiassa. Suosikkipaikka on Italian Toscana.
– Toscanassa sain kierrokset todella alas. Siellä oli niin rauhallinen ilmapiiri oliivilehtoineen ja laiduntavine hevosineen. Vuokrasimme talon pienen kaupungin pormestarilta. Kaupungin kaikki asukkaat kerääntyivät yhden aikaan lasilliselle. Jos vielä joskus vaihdan työpaikkaa, minusta tulee kadunlakaisija Toscanassa.
Kaikesta huolimatta Kjellman viihtyy työssään hyvin eikä hänellä ole aikeita hakeutua muualle.
– Tämä on tulevaisuuden ala. Teemme hyvin tärkeätä työtä, ja olen ylpeä siitä, että olen täällä töissä.
Jotkut saattaisivat masentua nähdessään päivittäin sen valtavan määrän jätteitä, jonka yhteiskunta tuottaa. Tapansa mukaan Kjellman näkee Ekoroskilla lajiteltavien energiajätteiden hyvänkin puolen.
– Talteen otetusta muovista tulee kaukolämpöä. Suomessa jätteistä huolehditaan. Suuria panostuksia tarvitaan niissä maissa, joista kierrätysjärjestelmä puuttuu, Kjellman sanoo.
Lue myös Hyvän mielen siivoustalkoot